Maailman terveysjärjestö (WHO)

WHO:n kanta imetykseen ja imeväisten hoitoon pandemian aikana on kirjattu väliaikaiseen ohjeistukseen, joka julkaistiin 13.3.2020 otsikolla "Vaikean akuutin hengitystieinfektion kliininen hoito epäillyssä koronavirusinfektiossa COVID-19" (WHO/2019-nCoV/clinical/2020.5), joka päivitettiin myöhemmin (viimeinen painos 27.5.2020) (seuraavaksi tekstillä – väliaikainen opas).

Tämän asiakirjan lisäksi 12.5.2020 julkaistiin terveydenhuollon työntekijöille "Usein kysyttyjä kysymyksiä: COVID-19 ja imetys" (WHO/2019-nCoV/FA/Breast_feeding/2020.1) (lisää tekstillä – FA).

WHO:n virallisella verkkosivustolla julkaistiin 23.6.2020 myös lyhyt tieteellinen katsaus "Imetys ja covid-19" (WHO/2019-nCoV/Sci_Brief/Imetys/2020.1), jossa WHO vahvistaa aiemmin julkaistut suositukset ja täydentää niitä uudella tutkimuksella (edelleen tekstitieteellisellä katsauksellä).

Who keskittyy suosituksissaan niiden imeväisten hoitoon ja ruokintaan, joiden äideillä on epäilty tai vahvistettu COVID-19-infektio, tasapainon löytämiseen ja ylläpitämiseen, sillä suosituksissa olisi otettava huomioon covid-19-infektion riskien lisäksi imetykseen tai äidinmaidonkorvikkeiden epäasianmukaisesti käyttöön liittyvät vakavan sairastuvuuden ja kuolleisuuden riskit sekä äidin kehoon yttyvän ihokosketuksen suojaavat vaikutukset.

WHO raportoi erityisesti väliaikaiskäsikirjassaan, että imeväislapsilla on todettu suhteellisen vähän vahvistettuja COVID-19-tapauksia, joissa on lievä sairaus. Sanojensa tueksi WHO mainitsee 17 artikkelia, joissa kuvataan 115 "äiti-lapsi"-paria, joissa äidit olivat vahvistaneet COVID-19-tartunnan. Samaan aikaan COVID-19 havaittiin vain 13 lapsella: 4 heistä imetettiin, 5 – sai seoksen, 2 – oli sekoitettu, kahden muun ruokavaliota ei määritelty.

Samalla imetys suojaa lasten sairastuvuutta ja kuolemaa vastaan vastasyntyneiden jälkeisenä aikana sekä vanhemmalla iällä. Suojatoimet ovat erityisen tehokkaita tartuntatauteja vastaan, joita ehkäistään sekä vasta- aineiden suoralla siirrolla että muilla infektiota ehkäisevillä tekijöillä sekä immunologisen pätevyyden ja muistin pitkäaikaisella välittymisllä (ks. WHO: n julkaisu Essential Newborn Care and Breastfeeding). Imetykseen on monia muita todistettuja positiivisia näkökohtia sekä vauvalle että äidille (erityisesti imetys vähentää äidin rinta- ja munasarjasyövän riskiä jne.).

WHO toteaa myös, että yksikään äiti, jolla on vahvistettu/epäilty COVID-19, ei ole löytänyt aktiivista COVID-19-tautia äidinmaidosta, eikä toistaiseksi ole näyttöä siitä, että virus tarttuisi imetyksen kautta.

Läheinen fyysinen kosketus ("iho iholle") optimoi vauvan termoregulaation ja muut fysiologiset toiminnot, vähentää merkittävästi kuolleisuutta ja sairastuvuutta ja edistää äidin ja lapsen välisen emotionaalisen yhteyden kehittymistä.

Samaan aikaan vastasyntyneillä ja imeväisillä on pieni riski sairastua COVID-19-infektioon. Niistä harvoista vahvistetuista covid-19-tapauksista pienillä lapsilla valtaosaan liittyi oireeton tai lievä virtaus. WHO katsoo näin ollen, että coVID- 19 aiheuttaa imeväisten ja vanhempien lasten pienemmän riskin kuin muut infektiot ja imetystä suojaavat haittavaikutukset. Tämä suojelu on erityisen tärkeää terveydenhuollon ja muiden julkisten palvelujen vakavan ylikuormituksen vuoksi.

Käytettävissä olevien todisteiden perusteella WHO on tullut siihen tulokseen, että äitejä, joilla epäillään tai on vahvistettu COVID-19-tartunta, ei pitäisi eristää vauvoistaan. Terveydenhuollon tarjoajia kehotetaan myös aktiivisesti neuvomaan tällaisia äitejä aloittamaan/jatkamaan imettämistä asianmukaisin varotoimin. Käytettävissä olevaan näyttöön viitaten äitien olisi selitettävä, että imetyksen hyödyt ovat paljon suuremmat kuin mahdolliset tartuntariskit.

WHO toteaa, että COVID-19-testauksen tulokset eivät välttämättä muuta tapaa, jolla lasta ruokitaan. CoVID- 19: n vahvistaminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että äitien on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin infektioiden ehkäisemiseksi ennen oireiden häviämistä tai 14 päivän kuluessa niiden esiintymisestä riippuen siitä, kuinka kauan pidempään.

Näin ollen äitien ja imeväisten olisi voitava pysyä yhdessä koko ajan, harjoitella ihokosketus (mukaan lukien kengurumenetelmä), imettää (erityisesti vauva on kiinnitettävä rintaan viimeistään tunnin kuluttua syntymästä) riippumatta epäillystä tai vahvistetusta COVID-19-infektiosta äidillä tai lapsella. Tämä koskee myös vauvoja, jotka ovat syntyneet ennenaikaisesti tai joilla on alhainen paino. Jos vauva on sairas ja tarvitsee erityistä hoitoa, on ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimiin sen varmistamiseksi, että äidillä on vapaa pääsy osastolle, jossa hänen vauvansa sijaitsee, sekä edistää imetyksen varhaista alkamista. Kaikissa näissä tapauksissa on tärkeää soveltaa asianmukaisia ehkäiseviä toimenpiteitä.

Toimenpiteet tartuntojen ehkäisemiseksi ja valvomiseksi

WHO luettelee väliaikaisessa oppaassaan muun muassa käytännön tekniikoita, joita äidin, jolla epäillään tai vahvistetaan olevan COVID-19-tartunta, tulisi käyttää hoitoprosessissa:

Pesen käsiäsi. On suositeltavaa, erityisesti ennen kosketusta lapsen kanssa, suorittaa käsien hygieeninen käsittely pesemällä saippualla tai alkoholia sisältävällä desinfiointiaineella.

– Hengityshygienia. Yskiessä ja aivastaessa suu ja nenä on peitettävä kertakäyttöliinalla tai lautasliinalla, joka on sitten välittömästi heitettävä pois. Tämän jälkeen on myös tärkeää suorittaa käsihygieeninen käsittely alkoholia sisältävällä desinfiointiaineella tai pestä ne saippualla;

Pintojen puhdistaminen. On tärkeää puhdistaa ja desinfioida kaikki pinnat sisätiloissa säännöllisesti ja säännöllisesti, erityisesti ne, joiden kanssa äiti on kosketuksissa;

Naamio yllään. On suositeltavaa käyttää lääketieteellistä maskia, kunnes oireet häviävät ja täyttää eristyksen lopettamisen kriteerit. WHO toteaa kuitenkin, että maskin puuttuessa imetystä tulisi edelleen suositella, koska muut ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat suuremmat kuin viruksen mahdolliset tartuntariskit.

WHO:n FAJ toteaa, että muiden kuin lääketieteellisten maskien (esim. itsenäisesti valmistettujen tai kankaasta valmistettujen) tehokkuutta ei ole tutkittu, joten niiden käytön tueksi tai vastustamiseksi ei ole mahdollista antaa suosituksia.

On tärkeää noudattaa lääketieteellisen maskin käytön sääntöjä. Erityisesti maski kannattaa vaihtaa heti, kun se muuttuu märkäksi. Se on poistettava takana olevalla kuminauhalla, et voi koskettaa naamion etuosaa. Maski on hävitettävä heti, kun sitä käytetään.

Pesen rintojasi. Jos yskä tai aivastelu rinnassa voi saada pisaroita sylki imettävää äitiä, jolla epäillään tai on todettu infektio COVID-19, pitäisi myös pestä rinta saippualla ennen ruokintaa, huuhtelemalla sitä varovasti lämpimällä vedellä 20 sekunnin ajan tai pidempään. Rintaa ei tarvitse pestä ennen jokaista lapsen ruokintaa tai maidon ilmaisemista.

Milloin erottaminen on perusteltua?

WHO toteaa väliaikaisessa oppaassaan, että äitiä ei saa erottaa vauvastaan, ellei hän pysty huolehtimaan lapsesta terveydisistä syistä (tässä tilanteessa olisi tunnistettava toinen perheenjäsen suorittamaan tätä tehtävää).

WHO FAI toteaa, että tällä hetkellä ei ole näyttöä siitä, että imetys voisi jotenkin muuttaa covid-19: n kliinistä kulkua äidillä. Jos äiti, jolla epäillään tai on vahvistettu COVID-19-infektio, ei kuitenkaan pysty imettämään suoraan taudin (tai jonkin muun taudin) vakavuuden vuoksi, on suositeltavaa, että hän ilmaisee maidon ja käyttää sitä ruokkiakseen vauvaa asianmukaisilla infektioiden ehkäisytoimenpiteillä. Lisäksi pumppaaminen (vaikka se ei olisi maitoa ja tippoja kolossia) on erittäin tärkeää imetyksen ylläpitoon, jotta toipumisen jälkeen äiti voi aloittaa imetyksen.

Miten ruokkia lasta, jos ero on äiti?

Maito ilmaistuna. Sekä väliaikaiskäsikirjassa että FAJ: ssa WHO kutsuu sitä parhaaksi vaihtoehdoksi imettämiseen ilmaistulla maidolla. Voit ilmaista maitoa käsilläsi tai rintapumpulla – molemmat menetelmät voivat olla yhtä tehokkaita. Tietyn pumppausmenetelmän valinta riippuu äidin mieltymyksistä, laitteiden saatavuudesta, hygieniaolosuhteista ja kustannuksista.

Kun ruokit ilmaistua rintamaitoa, on suositeltavaa käyttää kuppia ja/ tai lusikkaa (ne on helpompi pitää puhtaina) henkilöllä, jolla ei ole merkkejä tai oireita taudista ja jonka kanssa lapsi tuntee olonsa mukavaksi. Ennen lapsen ruokintaa äidin tai huoltajan on pestävä kätensä saippualla. Muuten, WHO-naamiota ei mainita tässä paikassa, mutta todennäköisesti jos äidille, jolla epäillään tai on vahvistettu COVID-19-infektio, syötetään ilmaistua maitoa, on järkevää soveltaa samoja ehkäiseviä toimenpiteitä kuin imetettäessä.

Kuka mainitsee säännöt, joita on noudatettava maitoa ilmaistaessa. Erityisesti äidin ja jokaisen, joka auttaa häntä, tulisi pestä kätensä ennen rintamaidon ilmaisemista tai rintapumpun tai pullon osan koskettamista.

On myös tärkeää varmistaa, että kaikki rintapumpun osat, maidon säilytysastiat ja astiat on puhdistettu asianmukaisesti edellisen pumppauksen jälkeen. WHO toteaa, että tämän säännön noudattaminen on välttämätöntä, vaikka äidillä ei olisi epäiltyä tai vahvistettua COVID-19-tartuntaa.

Asianmukaisena puhdistuksena pidetään rintapumpun/-astian osien pesua jokaisen käytön jälkeen nestemäisellä saippualla (esim. astianpesuaineella) lämpimällä vedellä. Sitten on tarpeen huuhdella kuumalla vedellä 10-15 sekuntia. Jotkut rintapumppujen osat voidaan laittaa astianpesukoneen ylempään telineeseen (jos sellainen on). Ohjeita kannattaa kuitenkin tutkia ennen sitä.

Luovuttajan maitoa. Jos äidin tila ei salli rintamaidon ilmaisemista, WHO suosittelee väliaikaisoppaassaan luovuttajamaidon käyttöä. Koska luovuttajamaitoa on rajoitetusti (mikä on tärkeää nykyisen pandemian aikana monissa maissa), WHO suosittelee, että sitä käytetään ensisijaisesti keskosiin ja vähäsyntyisiin vauvoihin.

Hoitopalvelut tai rintamaidon korvikkeet. Väliaikaisessa oppaassa ehdotetaan, että jos luovuttajamaitoa ei ole, harkittava hoitopalvelujen käyttöä (kun vauva imettää toista naista, joka ei ole sen äiti) tai vauvan ruokkimista äidinmaidonkorvikkeilla ottaen huomioon seosten tarjonnan käytännöllinen toteutettavuus, turvallisuus, seosten pitkän aikavälin vakaus, kulttuurinen konteksti, äidin hyväksyttävyys ja asianmukaisten palvelujen saatavuus. Tässä tapauksessa on ensinnäkin suositeltavaa ottaa hoitajat mukaan nuorimpien lasten ruokintaan.

WHO toteaa myös, että mahdollisten sairaanhoitajien testaamista covid-19-taudilla ei tarvita. Jos HIV:n esiintyvyys on kuitenkin korkea, tulevia sairaanhoitajia olisi kuultava HIV:stä ja mahdollisuuksien mukaan testattava nopeasti.

Milloin voin syödä, jos oli eroa?

WHO:n väliohjeiden mukaan äitejä, jotka eivät ole pystyneet aloittamaan imettämistä ensimmäisen tunnin kuluessa synnytyksestä, tulisi auttaa imettämään heti, kun olosuhteet ovat suotuisampia. Sitä on avustettava imetyksen palauttamisessa ja imetyksen jatkamisessa toipumisen jälkeen.

WHO selventää, että imetystä edeltävälle tai imetyksen uudelleen jatkuttamiseen ei ole erityistä odotusaikaa, jos covid-19-tautia epäillään tai se on vahvistettu. Äiti voi aloittaa imettämisen heti, kun hän tuntee olonsa tarpeeksi hyväksi tehdäkseen niin.

WHO:n tieteellisessä katsauksessa todetaan, että

Tällä hetkellä ei ole riittävästi näyttöä sen toteamiseksi, että COVID-19 tarttuu vertikaalisesti imetyksen aikana;

Riski sairastua covid-19-infektioon imeväislapsilla on pieni, pääasiassa oireettomalla tai lievällä tavalla, ilman seurauksia;

– Tällä hetkellä coVID-19 näyttää aiheuttavan paljon pienemmän uhan eloonjäämiselle ja terveydelle kuin muut imetystä suojaavat infektiot;

Imetyksen hyödyt sekä lapsen ja äidin tiivis vuorovaikutus infektioiden ehkäisemiseksi, terveyden ja kehityksen edistämiseksi ovat erityisen tärkeitä aikana, jolloin terveyspalvelut ja muut julkiset palvelut ovat itse saavuttamattomissa tai rajalliset;

– Äidin epäiltyjen/vahvistettujen COVID-19-tartuntojen ehkäisy- ja torjuntatoimenpiteiden noudattaminen on erittäin tärkeää, jotta estetään viruksen tarttuminen äidistä vauvaan.

Yleensä WHO:n imetyssuositukset heijastavat suosituksia tilanteissa, joissa äiti sairastuu flunssaan: imetystä kannustetaan, mutta äitien on ryhdyttävä infektiontorjuntatoimenpiteisiin.

On syytä huomata, että WHO:n väliopas perustuu vuosikymmeniä jatkuneeseen työhön äitien ja lasten terveyden alalla. 13.3.2020 kirjatut yleiset periaatteet säilyvät ennallaan. Lisäyksillä itse väliaikaiseen käsikirjaan ja muihin selittäviin asiakirjoihin ainoastaan vahvistetaan alustavia suosituksia ja annetaan lisätietoja yleisölle ja lääketieteen ammattilaisille (Cec'lia Tomori et al., 2020).

Monet kansainväliset järjestöt, hallitukset ja terveysviranomaiset eri maissa ovat omia ohjeitaan antaessaan perustuneet WHO:n (College Perinatale zorg (Alankomaat), Kanadan kansanterveysviraston, Australian,Australian kliinisten suositusten, Royal College of Obstetricians and Gynecologistsin (RCOG, UK) ja monien muiden suosituksiin.

Yhdistyneiden Kansakuntien lastenrahasto (UNICEF)

UNICEF tukee täysin WHO:n suosituksia ja katsoo, että äitejä, joilla epäillään/on vahvistettu COVID-19-infektio, olisi kehotettava imettämään varotoimenpitein (jotka ovat täysin WHO:n suosittelemista toimenpiteistä) ja harjoittelemaan ihokosketusta.

Mandy Richin artikkeli "Turvallinen imetys COVID-19-pandemian aikana: Kuinka ruokkia lastasi nykyisten asiantuntijasuositusten mukaisesti" (päivitetty viimeksi 08.09.2020) julkaistiin Unicefin virallisilla verkkosivuilla, joka vastaa yleisimpiä kysymyksiä pandemian aikana imetyksestä.

Tässä artikkelissa todetaan, että rintamaito sisältää vasta-aineita ja bioaktiivisia tekijöitä, jotka suojaavat vauvoja monilta infektioilta, mukaan lukien, voivat torjua COVID-19-infektiota, jos lapsi altistuu sille.

Ja on erityisen tärkeää imettää, jos lapsi on sairas (riippumatta siitä, onko hän saanut COVID-19: n tai muun taudin), koska imetys vahvistaa vauvan immuunijärjestelmää, ja äidinmaidon kautta välitetyt vasta-aineet auttavat torjumaan infektioita.