COVID-19-pandemia on vaikuttanut kaikkiin ihmiselämän osa-alueisiin syntymän jälkeen. Covid-19-taudin esiintyvyyden vähentämiseksi jotkin maat toteuttavat ankaria toimenpiteitä imeväisten eristämiseksi äideistä, joilla on vahvistettu tauti, mutta jopa epäillyllä covid-19-taudilla, jotta äitien ja lasten tartuntariskiä voidaan vähentää. Samaan aikaan muut maat tarjoavat ihokosketus- ja imetysvaikutuksia muun muassa pandemian vaikutusten vähentämiseksi.

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta (itse asiassa on olemassa pari virusta, jotka voivat tunkeutua rintamaitoon), äidit saavat ja jopa suosittelevat imettämistä, kun heillä todetaan virusinfektio, koska rintamaito sisältää immunoglobuliineja ja muita biologisesti aktiivisia yhdisteitä, jotka suojaavat itse rintamaitoa virukselta ja helpottavat vauvan vasta-aineiden saamista virukselle. Kuitenkin, jos äidillä on positiivinen tulos SARS-CoV-2: sta (virus, joka aiheuttaa coVID- 19: n), imetyssuositukset muuttuvat ristiriitaisiksi, vaikka aktiivisen (eli vauvan tarttumisen) SARS-CoV-2: n tunkeutumisen mahdollisuus rintamaidossa on edelleen epävarma, eikä imetyksen eduista ole epäilystäkään.

Ei ole yllättävää, että nykyisessä tilanteessa raskaana olevat naiset, joilla on SARS-CoV-2 (ja jopa ilman tartuntaa), tuntevat olonsa epävarmaksi ja jopa pelokkaaksi lapsensa asianmukaisen hoidon valinnasta ja parhaasta taakasta ruokkia sitä, koska edes terveydenhuoltolaitosten keskuudessa ei ole yksimielisyyttä tästä asiasta.

Ihannetapauksessa ohjeiden ja suositusten olisi perustuttava luotettavaan, näyttöön perustuvaan näyttöön, mukaan lukien hyvin suunnitellut satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset.Tällaisten todisteiden hankkiminen vie usein vuosia, mutta se ei ole mahdollista nopeasti kehittyvässä tilanteessa, kuten COVID-19-pandemiassa. Tämä on syy tähän eroon eri maiden lähestymistavoissa imeväisten hoitoon ja erityisesti optimaalisen ruokintatyypin valintaan.

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi 13.3.2020 yksityiskohtaisen oppaan covid-19-taudin vahvistaneelle tai epäillylle naisille syntyneiden vauvojen hoidosta. Tässä oppaassa suositellaan välitöntä synnytyksen jälkeistä ihokosketinta, pysymistä samassa äidin ja vastasyntyneen huoneessa, imettämistä samalla, kun ryhdyt varotoimiin naamion avulla ja peset kätesi ennen jokaista kosketusta vauvan kanssa. Monet kansainväliset järjestöt, hallitukset ja terveysviranomaiset eri maista ovat antaneet ohjeensa, jotka perustuvat WHO:n suosituksiin (College Perinatale zorg (Alankomaat), Public Health Agency Canada, Australian kliiniset suositukset, Royal
College of Obstetricians and Gynecologists (RCOG, UK) ja monet muut).

Kuitenkin Kiinassa, josta COVID-19 sai alkunsa, suositeltiin aluksi, että äidit ja vauvat erotetaan välittömästi synnytyksen jälkeen ja että vauvoille syötetään rintamaidon korvikkeita (L. Wang, Shi, et al., 2020). Monet muut maat ovat seuranneet Kiinan tietä ja suositelleet myös, että pikkulapset ja heidän äitinsä erotettaisiin mahdollisimman pian, jos viimeksi mainittu löydetään tai epäillään covid 19 -taudista. Tällaisia maita ei ollut paljon: Intia (Chawla et al., 2020), Filippiinit (Filippiinien synnytyslääkäreiden ja gynekologien yhdistys), Thaimaa (Thaimaan synnytyslääkäreiden ja gynekologien kuninkaallinen korkeakoulu), Indonesia (Pemerintah Kabupaten Kulon Progo), Japani (Japanin vastasyntyneiden terveys- ja kehitysyhdistys), Malesia (Malesian terveysministeriö), alun perin Yhdysvallat (Tautien torjunta- ja ehkäisykeskukset).

Useimmissa maissa erottelusuosituksesta huolimatta vauvoja sai kuitenkin edelleen ruokkia ilmaistua rintamaitoa (esimerkiksi Yhdysvalloissa, Japanissa). Maito on kielletty harvoin ja maitoa on ilmaistu (esimerkiksi Malesiassa) (Cec'lia Tomori et al., 2020).

Heinäkuussa 2020 julkaistiin Kee Thai Yeo et al. -tutkimus, jossa arvioidaan kriittisesti 31.12.2019 ja 25.5.2020 välillä julkaistujen ohjeiden ja ohjeiden sovellettavuutta äideille, joilla epäillään ja vahvistetaan covid-19.12.2020.

Yhteensä 20 ohjetta ja suositusta arvioitiin 17 maasta (Kiina, Japani, Singapore, Etelä-Korea, Italia, Australia, Brasilia, Kanada (kansalliset suositukset sekä Toronton ja Edmontonin alueelliset suositukset), Ranska, Intia, Saudi-Arabia, Etelä-Afrikka, Espanja, Ruotsi, Sveitsi, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat (CDC ja AAP).) Uudelleentarkastelun aikaan ainakin yhdeksää ohjetta ja suositusta on tarkistettu vähintään kahdesti (!).

Tutkimuksessa havaittiin, että 17 ohjetta ja suositusta tukevat ilmaistun rintamaidon käyttöä oireettomia mutta tartunnan saaneita äitejä ruokkivien imeväisten ruokkimiseen, ja 15 niistä suosittelee myös suoraa imettämistä (Japani ja Saudi-Arabia suosittelivat vain ilmaistun rintamaidon syöttämistä). Singapore ja Etelä-Korea eivät ole suositelleet imettämistä riippumatta siitä, ovatko oireet oireita vai eivät, ilmaistua maitoa ei myöskään voida soveltaa. Kiina on sallinut pastöroidun ilmaismaidon käytön.

Näin ollen eri maiden kansainvälisten järjestöjen, hallitusten ja terveysviranomaisten imetystä koskevien ohjeiden ja suositusten analyysissä on yksilöity kolme päämallia:

1. Vaikein vaihtoehto on, kun äidin ja lapsen välinen vuorovaikutus on rajallista. Vauva eristetään äidistä välittömästi syntymän jälkeen, ruokitaan luovuttajamaidolla (jos saatavilla) tai seoksella. Äiti voi ilmaista maitoa ja kaataa sitä, kunnes sitä ei enää pidetä tarttuvana tämän vaihtoehdon omaksuneille ohjeille. Tällaisilla toimenpiteillä pyritään maksimoimaan covid-19-tartuntariski, mutta siinä ei ole otettu huomioon äidin ja lapsen välisen suhteen rajoittamisen seurauksia eikä rintamaidon puutetta. Vastaavia toimenpiteitä tehtiin alun perin Kiinassa.

2. Uskollisin vaihtoehto on, kun suora imetys ja jopa ihokosketus sallitaan oireettomista äideistä tai äideistä, joilla on lieviä oireita, kun tietyt varotoimenpiteet tehdään (yleensä käsinpesu ennen ruokintaa tai hoitoa ja sen jälkeen, maskin käyttö vauvan kosketuksen aikana). Siinä otetaan huomioon kaikki imetyksen, ihokosketin ja yleensä äidin ja lapsen välisen suhteen luomisen edut. Covid-19-tartuntariskiä vähennetään varotoimilla. Joissakin tapauksissa, jos äiti ja lapsi ovat oireettomia, heidät kotiutetaan kotiin lisätutkimuksissa vain, jos lapsella on oireita. WHO ja UNICEF suosittelivat tätä vaihtoehtoa ensimmäisinä.

3. Jotain siltä väliltä, kun on suositeltavaa ilmaista äidinmaitoa. Samalla terve perheenjäsen tai sairaanhoitaja ruokkii lastaan tuoreessa, ei pastöroidussa muodossa. Äiti noudattaa myös varotoimia käsienpesun, maskin käytön sekä rintapumpun osien pesemisen ja sterilointien muodossa jokaisen käytön jälkeen. Joskus on sallittua sijoittaa äiti ja lapsi samaan huoneeseen, mutta vähintään 6 jalkaa (tai 2 metriä), mieluiten niiden välisten väliseinien kanssa. Tätä vaihtoehtoa suositteli alun perin Yhdysvaltain tautien valvonta- ja ehkäisykeskukset (CDC).

On syytä huomata, että käytettävissä olevat tutkimukset eivät tue suositusta pidättäytyä imettämisestä, koska ei ole näyttöä elinkelpoisen viruksen esiintymisesta äidinmaidossa. Ei ole myöskään riittävästi todisteita, jotka suosittelisivat äitien ja heidän vastasyntyneidensä erottamista (Pablo Duran ym., 2020).

Sen sijaan huhtikuussa 2020 Ferrazzi et al. raportoi 11 vastasyntyneen imetystapauksista covid-19-äideiltä. Samaan aikaan kaikilla vastasyntyneillä oli suotuisa tulos. Ajan myötä tällaisesta tutkimuksesta tulee yhä enemmän.

On kuitenkin vaikea yksiselitteisesti nimetä parasta strategiaa tartunnan saaneiden äitien hoitamiseksi vauvoilla synnytyksen jälkeisenä aikana, koska tutkimus on vielä kesken, COVID-19 jatkaa tutkimista. Tältä osin kaikki äidin päätökset imettämisestä ovat perusteltuja. Tietoon perustuvien valintojen tekemiseen äitien ja heidän perheenjäseniensä on kuitenkin oltava hyvin tietoisia uusimpiin tutkimukseen perustuviin tietoihin perustuvien eri lähestymistapojen hyödyllisyyksistä ja huonoista puolet.

Samaan aikaan käytännössä, vaikka suora imetys olisi sallittua, sitä ei välttämättä anneta etusijalle, ei riittävää tukea, varsinkin kun oletussuositus on erottaminen (vastaavasti nuorelle äidille ei välttämättä ilmoiteta, että on muita vaihtoehtoja, eikä hän aina uskalla kysyä kysymystä). Riittävää tukea rintamaidon pumppaamiseen erottamisen aikana ei myöskään aina tarjota (ja mahdollisuutta imettää yleensä eikä vain erottelujakson aikana) (Cec'julia Tomori et al., 2020). Lisäksi, jos äiti pelkää imettää eikä halua ottaa riskejä, on mahdollista tarjota hänelle ruokkia ilmaistu maito tuoreena tai pastöroinnin jälkeen (äidin harkinnan mukaan), kunnes tartuntariski häviää. Tästäkin on keskusteltava.

Joten tänään kansainväliset ohjeet suosittelevat imetyksen jatkamista riippumatta siitä, onko imettävällä äidillä SARS-CoV-2-infektio vai ei, asianmukaisin varotoimin. Suosituksia suoran imetyksen rajoittamiseksi on edelleen olemassa muodossa tai toisessa, mutta rintamaidon täydellinen kielto missä tahansa muodossa on käytännöllisesti katsoen poissa missä päin maailmaa tahansa. Lisäksi uusien tietojen, ohjeiden ja suositusten ilmaantuessa ohjeita ja suosituksia tarkistetaan määräajoin uskollisempaan suuntaan.